Tarkoitus on kaikella, niin elämälläkin
sitä ei voi käyttää miten vaan,
mitä toiset sanoo, siitä viis mä välitin
puheet loppuu kyllä aikanaan.
Nyt tarpeeksi jo rutiinista saanut olen vain
ja irroitteluun lohkaisenkin osan ajastain,
jos vaikka kyllästyy,
on siihen hyvä syy,
työt lopetin, ja astuin saluunaan.
Ei rutiinia kukaan kauan jaksa
irroitella täytyy jokaisen,
jonkin aikaa kestää kyllä maksa
otan vielä ylimääräisen.
Kaavoihinsa täällä vielä moni kangistuu
täytyy pitää lomaa väliin työn,
ryyppäämällä monet huolet usein unohtuu
siitä vaikka vetoakin lyön.
Arkistossa vuosia jo pölytyinkin niin
nyt happea näin vedän keuhkoihini tervaisiin,
on raikas ilma tää,
niin helppo hengittää,
nyt kaupungilla vietän koko yön.
Kaikella on rajansa, myös juhlinnallakin
pikkuhiljaa lopetella voin,
kaikki rahanikin tietenkin jo tuhlasin
arvokkaita aineita kun join.
Raahasinkin mukanani naista erästä
pulskanpuoleista, sen näin jo heti perästä,
nyt sanoin tädille,
mä jätän välille,
ja omaan vaimoon katseeni jo loin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti