Mennään metsään, marjat poimitaan,
aina yhdessä me toimitaan.
Kun sun kumartuvan nään,
sinne heti käännän pään,
milloin lähdemmekään jälleen mustikkaan.
Metsä meille luonnonvaraa tarjoaa,
löytyy mustikkaa, ja löytyy puolukkaa.
Sinusta mä Marjan sain,
tahdon olla kanssas ain,
marjaa toista ei yhtä makeaa.
Niin kuin puolukka on suusi punainen,
kielelläni hellästi sua lipaisen.
Marja korin pinnalla,
roska on sun rinnalla,
sinun muotojasi salaa ihailen.
Kun on nähnyt Marjan kaikkein kauneimman,
tietää kyllä, että nyt mä rakastan.
Sinut syliini kun saan,
marjat kaatuu vasustaan,
lämmin olet, mutta toiset pakastan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti